K
Voihan murrosikä.
Pakko kai se on myöntää, että Kalevi luulee kasvaneensa isoksi. Ja mieheksi. Ja nimenomaan sellaiseksi mieheksi, jonka ei ihan välttämättä tarvitse tehdä ihan kaikkea mitä pyydetään.

Koitin haukuttaa ennen hakualuelle menemistä itse (kuten olen melkein aina tehnyt, ns. äänenavaus), mutta herra Koo ei mennyt edes maahan. Tästä olisi jo pitänyt päätellä jotain ja ehkä jopa jättää väliin tai jotain. Mutta otin sitten kuitenkin aika vaikea treenin (treenisuunnitelmastahan ei luovuta...) ja koko homma meni ihan käsille. Ei meinannut pysyä Tuulallakaan maassa ja toisella äijällä meni ohi ja tuli takaisin ja kaikkea. Kolmas neljäs melkein yhtä huonosti. Voi *****.
Ja keskilinjakäyttäytyminen oli ihan kummallista; ei oikein reagoinut käskyihin, eikä keskittynyt lähetyksessä ollenkaan, katteli vaan lintuja ja haisteli maata.

Nyt ainakin taukoa. Ja ehkä vähän mietintää.